Ratamestarin ajatuksia reitinvalinnoista Rogaining-kilpailussa ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reitinvalintaa. Kullekin joukkueelle optimaalinen reitti on riippuvainen joukkueen juoksuvauhdista sekä suunnistustaidoista. Kovakuntoisten, mutta heikompien suunnistajien saattaa kannattaa juosta pidempi matka helpommilla peruskartan rasteilla, ja huonompikuntoisten, mutta hyvien suunnistajien saattaa kannattaa hakea vaikeampia suunnistuskartan rasteja, joiden keskinäinen etäisyys on lyhyempi, vaikka rastien yksittäiset pistemäärät olisivatkin pienempiä. Kilpailun rastit oli pääsääntöisesti sijoitettu "klassiseen" malliin. Kilpailukeskus radan keskellä, pienempiarvoiset rastit lähellä kilpailukeskusta sisäkehillä, ja suurempiarvoiset rastit kaukana kilpailukeskuksesta ulkokehällä. Selkeä poikkeus oli ratamestarin ainoa varsinainen "jippo" sijoittaa täysi kymmenen pisteen rasti (170) hyvin lähelle lähtöä, radan korkeimmalle kohdalle Ilpoisten jätevuoren päälle. Tämä rasti kaikkien olisi kannattanut hakea. 98:sta joukkueesta 87 huomasi tämän ja kyseinen rasti oli myös koko kilpailun käydyin rasti. Ainoastaan 11 joukkuetta jätti kyseisen rastin hakematta, joko tahallaan tai vahingossa. Ottaen huomioon maalin sijainnin suhteessa lähtöön, rasti 170 kannatti hakea heti kisan alussa. Selkeä virhe oli jättää kyseinen rasti viimeiseksi, tällöin joutui juoksemaan uudestaan turhaan lähdön läpi kohti maalia. Tähän virheeseen kärkipään juoksijoista sortui mm. Turun Sinikotkien Joni Holmroos. Rogaining-kisassa harvoin kannattaa käydä uudelleen pisteessä, jossa on jo kertaalleen käynyt. Ratamestarin optimaalinen aloitus kisalle oli hakea ensin huippurasti 170, ja sen jälkeen suunnata mahdollisimman nopeasti radan ulkokehälle. Tämä tapahtui parhaiten suuntaamalla pohjoiseen 138:lle. Matkalla kannatti käydä hakemassa 154, koska se oli suorassa linjassa. Ratamestarin optimialoitus oli täten 170-154-138. Kyseisen aloituksen löysi 11 joukkuetta, joiden joukossa mm. koko kisan kolme kovinta, Antti Knuuti, Petri Paukkunen ja Jussi Leskinen, 40-pari -sarjan voittajapari Juha Lappalainen & Mika Niinimaa sekä H55-sarjan kaksi kovinta Rauli Helkkula ja Ilkka Lainema. Hyviä aloituksia olivat myös 170-144-154-138 (mm. Touko T. Erämaja) sekä 170-144-137 (mm. Sami Kääriäinen). Ratamestarin näkökulmasta kaikkein erikoisin aloitus on Mikko Tenhon 148 (1,65 km), sille on vaikeaa löytää järkevää perustetta. Rogaining-kisassa keskimäärin kannattaa pyrkiä minimoimaan sellaiset pitkät siirtymiset, joilla ei ole yhtään rastia. Jos erityisesti 148:lle alkumatkasta halusi, niin Rami Rintalan 155-148 -aloitus on jo parempi, koska 155:n poimimisesta matkan varrelta läntistä reittiä tietä pitkin tuli alle minuutin koukku. Tenhon km-vauhti ykkövälillä, 4:34 min/km sinänsä on kyllä kadehdittava. Ratamestarin optimireitti olisi 138:n jälkeen jatkunut vastapäivään ulkokehällä. Tätä suunnitelmaa noudattivat kisan kakkonen ja kolmonen, Petri Paukkunen ja Jussi Leskinen. Optimireitillä radan loppuvaiheessa oli vaihtoehtona hakea 150 ja 160 jos kunto kestää (Paukkusella ja Leskisellä kesti). Jos vauhti ei olisi riittänyt Piispanristillä käyntiin, niin maalin eteläpuolella oli vielä riittävästi rasteja haettavana, joilla pystyi aikatauluttamaan maalintulon optimaalisesti. Toinen vaihtoehto 138 jälkeen oli lähteä kiertämään rataa myötäpäivään. Tämän vaihtoehdon valitsi mm. kisan voittaja Antti Knuuti. Sillä, kumpaan suuntaan ulkokehää lähti kiertämään, ei ollut ratkaisevaa merkitystä kisan voiton kannalta. Knuutin voiton ratkaisi optimaalinen reitinvalinta kisan edetessä, hän ei tehnyt reitinvalinnoissaan yhtään selkeää virhettä. Petri Paukkunen menetti kisan voiton loppupuolen huonolla reitinvalinnalla. Paukkusen 69-139-150-160-159-167-175-174 oli huono, sillä jäi 147 hakematta. Oikea valinta olisi ollut 69-147-167-139-150-160-159-175-174, jolla olisi vielä ehtinyt hakea lopussa joko 152:n tai 162:n ja voittaa Knuutin yhdellä pisteellä ... Se on pienestä kiinni! Juha Nappu, ratamestari << Paluu